Lumiliuku liukasteltiin Perttelin Juvankoskella helmikuun 9.-10. päivä. Leirin kapellimestarina hääri ansiokkaasti Tane. Mukana leirillä oli 27 partiolaista ja molemmat lippukunnat olivat tasapuolisesti edustettuna. Lumiliuku tarjosi jopa liian hulppeat yöpymismahdollisuudet, kun valittavana oli sekä sisämajoitusta, että telttamajoitusta. Tosipartiolaiset nukkuivat tietysti teltassa – vai miten se nyt olikaan?

Vähäluminen maasto pakotti jättämään mäenlaskun vähiin: mäkeä riitti kyllä, muttei lunta ja niinpä mäenlasku kiellettiin mukamas turvallisuussyistä. Mäenlasku asia korjattiin kyllä seuraavana päivänä Teijon laskettelurinteissä, joissa monen partiolaisen taidot ja kokemus karttui suorastaan räjähdysmäisen paljon. Suurkiitokset lasketteluopastuksesta kuuluu myös vanhemmille erityisesti Leila Vaittiselle, joka uutterasti jaksoi opastaa useampaa aloittelijaa.

Palataan hetkeksi vielä kuitenkin Juvankoskelle Perttelin seurakunnan leiripaikkaan. Teltat saatiin ripeästi pystyyn. Koska jotkut todella valitsivat sisämajoituksen riitti Ketunpojille ja Brynskille tilaa teltoissa. Telttajakokin oli yksinkertainen Ketunpojat (10) toisessa ja Brynski toisessa ja tasapuolisuuden vuoksi kamina oli Ketunpoikien teltassa ja sitä kyllä antaumuksella lämmitettiinkin.

Lipunryöstöt eri versioineen oli vaativan maaston ja reippaan porukan myötä sen verran railakasta, että yksi jos toinen alkoi jo olla valmis lopettamaan; puhuipa joku jo jotain protesteistakin. Ruokapuoli oli myös mukavasti kunnossa tarjolla sekä hyvää ruokaa (Kiitos Brynski ja Serva) sekä myöskin elämyksiä. Tasaisesti kypsyvät tikkupullat toivat pääasiassa mukavan makuisia kokemuksia, mutta runsaasti laimennettu sinoli, jolla olisi pitänyt keittää maittava Trangia-ateria, koetteli paitsi tulitikkuvarastoja ja vähän kärsivällisyyttäkin.

Rantasauna, joka oli tänä vuonna oikein lämmin, tarjosi myöskin mukavia talvileirielämyksiä, jotkut uskaltautuivat jopa avantoon uimaan. Jääkin oli onneksi sen verran ohutta, että avannon teko oli helppoa – tyyliin kuka menee ensin? Leirimuistoksi askarreltiin hiihtävä partiolainen. Näin tuli todistettua, että jokainen osaa veistää omat suksensa. Sanat kunkku ja laululupa tuovat myöskin muistoja mukana olleille, mutta jätetään ne sisäpiirijutuiksi.

Eikun ensi vuonna uusiksi ja pidemmän kaavan mukaan! Ja pikkuisen runsaammin sinolia trangiaan.

Limppu

Valokuvia